Terveys

Terveys muodostuu monesta eri tekijästä ja niiden tasapainosta.

Fyysinen hyvinvointi = ravinto, lepo ja kehon hyvinvointi

Käytännössä tämä tarkoittaa, että ravinnon jota syöt, tulisi täyttää elimistösi tarpeet; solut saavat oikeanlaista ravintoa ja sen entsyymitoiminta on tasapainossa. Vitamiinit, hivenaineet ja aminohapot ovat välttämättömiä kehon toiminnalle ja niiden pitkäaikainen puute aiheuttaa monenlaisia vaivoja. Ravinnon tulisi myös olla mahdollisimman luonnonmukaista sillä elimistömme pystyy käyttämään parhaiten hyödykseen solutasolla luonnonmukaisena olevan vitamiinin. Tämä koskee myös lisäravinteita, jotka ovat usein tarpeellisia jos hyvin tuotettua ruokaa ei ole saatavilla tai elämänrytmi on liian kiireinen ruoan valmistukseen.  Tällöin on hyvä valita vitamiinit ja hivenaineet orgaanisessa eli luonnonmukaisessa muodossa. Ravinnon tulisi myös olla puhtaasti kasvatettua ja tuotettua, ilman lisäaineita ja kemikaaleja. Nykyinen ruokaan keskittynyt kulttuuri ei ole kuitenkaan hullumpi, kun siitä sovelletaan esim. monissa Välimeren maissa käytössä olevaa rauhallista ja kiireetöntä lounasaikaa. Lounaalle istutaan nauttimaan hyvästä ateriasta kiireettömästi ja keskustellen.

Lepo on myös tärkeää ja aikuiselle suositellaan 8 tunnin yöunia. Tämä aika kuitenkin vaihtelee yksilöllisen tarpeemme mukaan ja myös usein elämäntilanteemme saattaa aiheuttaa kohonnutta unentarvetta. Monissa sairauksissa on yleistä uneliaisuus ja suuri väsymys ja se onkin kehon tapa ilmaista kasvanutta unentarvetta. Rauhallinen ja riittävä yöuni nostaa energiavarastojamme ja siksi onkin tärkeää kiinnittää huomiota makuuhuoneeseen jotta riittävä yöuni voidaan taata. Kunnollinen tuuletus ennen nukkumaanmenoa ja rauhoittuminen illalla auttavat hyvää unensaantia.

Kehon hyvinvointi täyttyy kun kohtelet kehoasi hyvin. Pukeudut asianmukaisesti ilman mukaan, liikut raittiissa ilmassa riittävästi (kehon on saatava happea joka päivä), ja kuntoilet kohtuudella. Anna elimistöllesi myös riittävästi aikaa parantumiseen, äläkä vaadi siltä eli itseltäsi liikoja. Jos tunnet, että olet tulossa kipeäksi, jätät kuntoharjoituksesi väliin. Jos tunnet, että flunssa on tulossa, et mene sairaana töihin tai raahaudu ystäviesi juhliin viimeisillä voimillasi. Opettele laittamaan rajat toisten ihmisten vaatimuksille, ole kohtelias, mutta pidä puolesi. Jos almanakkasi on tehty merkintöjä täyteen maanantaista sunnuntaihin on aika laittaa sinne tilaa vapaalle olemiselle. Nauti perheesi ja hyvien ystäviesi kanssa kiireettömästi. Stressin vähentäminen vähentää myös sairastumisherkkyyttäsi.

Psyykkinen hyvinvointi

edellyttää luonnollisesti että fyysinen hyvinvointisi on tasapainossa. Sen lisäksi on tärkeää, että mielesi saa riittävästi mielekästä tekemistä. Tämä voi olla opiskelua, työskentelyä älyllistä toimintaa vaativissa työtehtävissä, lukemista tai muuta älyllistä ja ajattelua vaativaa tekemistä eli ylipäänsä mielen ja ajattelun käyttämistä jokaisen oman tarpeen mukaan. Kun psyykkinen hyvinvointisi on tasapainossa teet työtehtäviäsi hyväntuulisena ja saat niiden hyvästä suorittamisesta tyytyväisyyttä joka pitää mielen virkeänä. Sanaristikot, muistipelit ja kielikurssit ovat tehokasta aivojumppaa.

Toisaalta jos tehtäväsi ovat liian vaativia tai vaatimukset työssä ovat mahdottomia saavuttaa se voi johtaa turhautuneisuuteen, tyytymättömyyteen ja joskus pelkoihin ja ylenmääräiseen stressiin.

Emotionaalinen hyvinvointi

Tunteiden voimakas kokeminen ja eläminen niiden kautta on tavallista varsinkin nuorilla aikuisilla kun etsitään elämänkumppania ja harjoitellaan aikuisuutta. Joillakin elämä voi olla jatkuvasti varsinaista tunteiden vuoristorataa ja tunteellisesti asioihin suhtautuvan voikin olla vaikea saada ajatuksiaan ja itseään hallintaan. Jos tätä ei ole opittu voi henkilöllä olla aikuisena suuria vaikeuksia riippuvuuksien ja epävakaisten tunteiden hallinnassa. Joskus voi myös käydä niin, että tunteet koetaan niin vaikeina että ne ennemmin kielletään tai tukahdutetaan.  Näin voi käydä kun tunteisiin ei saa vastakaikua rakastetultaan tai tulee pahoin petetyksi, loukatuksi tai hylätyksi. Silloin on myös suuri mahdollisuus, että terveyden tasapaino tulee järkkymään jossain vaiheessa.

Tunne-elämän tasapainoon vaikuttaa myös minäkuvamme, se mitä itsestämme ajattelemme tai kuvittelemme muiden ajattelevan. Kun itsetuntomme on rakentunut vakaaksi tunne-elämän tasapaino on helpompi saavuttaa. Tämän vuoksi onkin erittäin tärkeää tarjota lapselle tasapainoinen ja turvallinen lapsuus. Myös aikuinen tarvitsee vakaan ja turvallisen ympäristön tunne-elämälleen eli tasapainoisen läheispiirin ja luotettavan elämänkumppanin sekä aitoa hyväksyntää ja arvostusta ihmissuhteissaan.

Tunteita kuitenkin tarvitaan jatkuvasti, sillä ne kertovat meille miten me koemme eteemme tulevat ihmiset, eläimet ja tilanteet. Saatamme välittömästi pitää jostain henkilöstä tai suhtautua toiseen hyvin epäluuloisesti. Samoin eri tilanteet kertovat meille mihin asioihin tulee kiinnittää huomiota. Jos kohtaamme pettymyksen sen tarkoitus on kehottaa meitä miettimään tapahtunutta sen kaikilta puolilta ja käsittelemään kaikki pettymyksen aiheuttamat tunteet ja vielä oppia tapahtuneesta jotain. On myös hyvä muistaa, että jokainen meistä kokee tilanteet ja niiden aiheuttamat tunteet hyvin yksilöllisesti oman herkkyytensä mukaan.

Tasapaino emotionaalisesti tarkoittaisi siis elämistä tunneskaalojen keskivaiheilla ja tunteiden käsittelyä niiden ilmaantuessa jotta voidaan taas palata tasapainoon. Tunteiden tasapainoon kuuluu myös avoimuus ja halukkuus kohdata uusia tilanteita ilman pakoilua tai pelkoa.

Kokonaisvaltainen tasapaino

Kaikki nämä alueet liittyvät siis toisiinsa ja niiden toiminta on usein kietoutunut yhteen.

Tästä syystä meidän on hoidettava itseämme kokonaisuutena, jossa tasapainotamme kaikkia tekijöitä jotka ovat epätasapainossa.

Tämän vuoksi paraneminen on hyvä ymmärtää prosessina, jossa nämä hyvinvoinnin alueet saatetaan tasapainoon ja kun terveys on saavutettu, sitä ylläpidetään.

 Tasapainoinen henkilö on mm; onnellinen, aloitekykyinen, päättäväinen, vaatimaton, ymmärtäväinen, yhteistyöhaluinen, myötätuntoinen, anteeksiantava, omanarvontuntoinen, oppimishaluinen, kärsivällinen, luottaa läheisiinsä, mieleltään tyyni, omaa terveen itsetunnon ja käyttää omaa voimaansa.