Oligoterapian historiaOligoterapia on biokatalyyttinen hoitomenetelmä, jossa käytetään oligoelementtejä, ionisoituja soluelementtejä, hyvin pieninä määrinä korjaamaan kehollisia toimintahäiriöitä aktivoimalla/katalysoimalla muuttuneita entsyymiprosesseja. Nimi tulee kreikankielisestä sanasta oligos (=vähäinen), jolla viitataan terapiassa käytettäviin ortomolekylaarisiin mineraaleihin. Oligoterapian tapaa parantaa mineraaleilla on jo käytetty mm. 1300-luvulla Alpeilla, jossa munkki Basilio Valentino hoiti kaulakupua merisienestä tehdyllä jauheella. Vasta myöhemmin ranskalainen Coindet (1819) osoitti hoidon tehon perustuneen merisienen sisältämään jodiin. Oligoterapian kehittäjät ovat kuitenkin lääkärit A: Suter ja erityisesti ranskalainen Jacques Ménétrier (1908-1986), joka havaitsi että minkä tahansa oligoelementin puute voi aiheuttaa elintoiminnoissa häiriöitä ja sairauksia. Hän myös havaitsi, että pieninä annoksina annettuna niillä on huomattava vaikutus yleisimpiin toiminnallisiin sairauksiin. Oligoterapiaa on tutkittu paljon ja mm. tohtori Henri Picard on tehnyt runsaasti siihen liittyvää tutkimusta. Oligoterapiaa käytetään nykyisin mm. Ranskassa, Sveitsissä ja Espanjassa.
|
